Askeleita keräämässä. 1. matka 9.11.2016-29.11.2016

Maanantai 14.11.2016

Kävelimme Antibesin keskustaan Juan Les Pins'istä. Matkaa on muutama kilometri ja kaikki reitit menevät melko korkean mäen yli. Otimme eksymisen kannalta turvallisimman reitin eli pitkin rue du President Wilsonia.

Katu on mahdollisimman ikävä: kova liikenne asuintalojen ja pienien liike- ja toimistohuoneistojen välissä. Vasta, kun lähestymme Antibesin keskustaa, alkaa olla (kannaltani) kiinnostavampia kauppoja, vaatteita ja sisustusta, ja lopulta päädymme isolle keskusaukiolle Place Général de Gaulle'lle. Täältä pääsee joko vanhan kaupungin kujille tai Boulevard Albert 1er'iä (premier) pitkin kohti Välimerta.  "Albertin" varrella on ainakin viikonloppuisin paljon torikojuja, kuten myös de Gaulle'n aukiolla. Silmiinpistävää "Albertilla" on kiinteistönvälitystoimistojen monilukuisuus. 

Me halusimme tietysti mennä vanhaan kaupunkiin, joka on erittäin viehättävä pienine kauppoineen ja kahviloineen. Sinne on myös helppo eksyä, tosin eksyminen ei ole vaarallista, koska yhdellä laidalla on meri, toisella Euroopan suurimmaksi kutsuttu huvivenesatama, kolmannelle Juaniin vievä kukkula ja Cap d'Antibesiin vievä tie, ja neljänneksi voi päätyä Antibesin uusiin kaupunginosiin, jos onnistuu ylittämään tai alittamaan huomaamattaan junaradan.

Me teimme round-tripin "maalaismarkkinatorin" (Marché provençal) kautta merenrantaa kiertäville muureille ja Picasso-museolle. Muurien viereinen tie on yksi lempipaikkojani Antibesissa: näkymä merelle on hieno ja tietä reunustavat vanhat asuintalot ovat kiinnostavia. 




Muuritien jälkeen päädymme arkeologisen museon kohdalle ja kohta jo näkyykin Boulevard Albert 1er'in loppu.

Arkeologinen museo, taustalla oikealla näkyvä
korkein torni on Picasso-museota.

Täältä jatkoimme kohti Antibesin kärkeä eli Cap d'Antibesia Place  de la Salis'in uimarannan vieritse ja siitä ylös kohti kukkulaa ja majakkaa eli Phare de la Garoupe'a ja Notre-Dame de Bon Port eli Hyvän Sataman kirkkoa.

Tätä kautta kirkolle ja majakalle mentäessä voi nousta pitkin vanhaa pyhiinvaellusreittiä, jonka varrella on eri pyhimysten tai Raamatun tapahtumien kuvauksia. 




Pyhiinvaellusreitti ei ole kaikkein helppokulkuisin eikä taatusti esteetön, mutta normaalikuntoinen selviää siitä hyvin. Näköalat kirkon tasanteelta olivat komeat sekä Juan Les Pinsin että Antibesin keskustan suuntaan.


Tässä näkymä Antibesin keskustan ja Nizzan suuntaan. Valokuva ei luonnollisesti tee oikeutta näkymälle.


Täälläkin voi näköjään "ostaa" puiston penkin. Tässä suomalaisen Tapanin, tekstin mukaan "suuren Antibesin ystävän" penkki.



Ilma oli sen verran lämmin, että mäen päälle päästyämme saatoin riisua sekä villatakin että takin. Keskimäärin lämpötilat marraskuussa oli aamun 12 asteesta iltapäivän 18 asteesta aina satunnaiseen 20 asteeseen.

Askelia päivän mittaan 18723 ja kilometreinä 13. Mukava lisä oli mittarin näyttämät 13 kerrosta: ensin Juanista mäen yli Antibesin keskustaan ja sitten pyhiinvaellusreittiä ylös kirkonmäelle. Loppumatka oli onneksi alamäkeä.






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nizzan fransiskaaniluostarissa ja Cannesissa. Ensimmäinen matka 9.11.2016-29.11.2016.

Kuva
Ensimmäinen reissu alkoi uhkaavasti lähestyä loppua: kotiinlähtöön olisi enää kaksi päivää emmekä olleet nähneet vielä "mitään". Tietenkin olimme nähneet paljon alkaen siitä, kun kaarsimme Avignonin sivuitse ja Aix-en-Provence'n ohi kohti A8:a ja Antibesia.Maisemaan oli kuin vaivihkaa ilmestynyt palmupuita ja lämpömittari kohosi mukaviin lukemiin, lähemmäs 20 astetta. Ranskan visiittini rajoittuivat viiteen tuntiin Pariisissa, jonne saavuimme joitakin vuosia aiemmin Eurostar-junalla Lontoosta. Viisi tuntia Pariisissa oli tuolloin liikaa, mutta nyt kaksi viikkoa perillä tuntui hurahtaneen liian nopeasti. Toisaalta emme olleet halunneet sitoutua pidempään reissuun, jos paikka osoittautuisikin sellaiseksi, jossa emme viihtyisi. Turha pelko! Tiistaina 22.11.2016 päätimme suunnata viimeinkin Nizzaan, mutta kaupunkialueen sijaan otimme kohteeksi Cimiezin kukkulan ja siellä olevan fransiskaaniluostarin alueen. Olin saanut vinkin, että siellä on kaunis hautausmaa :). Sinne siis. ...
Lue lisää

Antibesin niemen kiertokävely. 1. matka 9.11.2016-29.11.2016

Kuva
  Perjantai 18.11.2016 Kas tässä: provencelainen luontopolku! Matkamme yksi päätarkoituksista oli kävellä mahdollisimman paljon, joten seuraavaksi oli ohjelmassa kävely Cap d'Antibes'in eli Antibesin niemen ympäri. Antibesissa suurin osa rannoista on yleisessä käytössä ja vain muutamilla taloilla on oma ranta. Näin mm. Hotelli Belle Rives'illä Boulevard Edouard Baudoinilla ja muutamilla omakotitaloilla Boulevard Maréchal Juin'lla. Rantatalojen määrän voi kuitenkin laskea lähes yhden käden sormilla, joten yli 90 % rannoista on kaikkien vapaassa käytössä. Rohkaistuin aamu-uinnille asuntomme rannassa ennen lähtöä. Kylmää oli, mutta muutaman vedon otin. Talo, jossa asunto on, on Juanin ainoa, jossa talon ja meren välissä ei ole autotietä. Pääsen siis kipittämään suoraan mereen. Rantaosuus ei silti ole yksityinen, vaan niin ikään kaikkien käytössä. Le Sentier du Littoral eli rannikkopolku itsessään ei ole kovin pitkä, vain 2,7 km,  mutta se on osin erittäin vaikeakulkuinen j...
Lue lisää

Huokailua Saint-Paul de Vence'ssä. Ensimmäinen matka 9.11.2016-29.11.2016.

Kuva
  Palataan Saint-Paul de Venceen. Huomaan, että olen ottanut vain vähän valokuvia tästä ikivanhasta linnoituskaupungista. Olen ollut täysin kaupungin lumoissa ja katsellut sitä vain silmilläni, en kameran linssin läpi. Hyvä niin, kerrankin olen elänyt ja hengittänyt ympäristöä ilman, että tarkastelen sitä jonkin apparaatin välityksin. Ainoastaan hautausmaa ja muurin viertä kiertävä tasanne ovat saaneet minut kaivamaan kameran esiin. Toinen syy lienee se, että kapeat kadut ovat täynnä ihmisiä, eikä kuvaaminen siten ole kovin mukavaa, jos ei halua vieraita ihmisiä mukaan kuvaan. Eivätkä ihmiset aina halua kenenkään lomakuviin mukaan. Mutta lähdetään kohti sisääntuloa. Jo hieman ennen kaupungin muureja on käynti kuuluisaan  La Colombe d'Or -hotelliin, josta tosin ei näy kuin pieni kyltti kadulle. Kyltin löytää, jos osaa etsiä. Hotelli ja sen ravintola ovat kuuluisia vieraistaan: mm. laulaja-näyttelijä Yves Montand ja vaimonsa, näyttelijä Simone Signoret kuhertelivat siellä 1960...
Lue lisää