Asetumme taloksi - 1. matka 9.11.2016-29.11.2016


Asunto täytti kaikki toiveemme: sijainti, sisustus, siisteys, saavutettavuus. Koska kyseessä on yksityisasunto en jaa kuvia siitä täällä. Tässä kuitenkin ulkokuva rannan puolelta: talolla on oma hiekkaranta, joka tosin on avoin kaikille muillekin - hiekkarantahan jatkuu kilometritolkulla ja hiekka on Rivieran hienointa, valkoista ja pienirakeista. 

Olin tyytyväinen valintaani: olin tehnyt tarkkaa työtä asuntoa valitessani nimenomaan nuo neljä ominaisuutta mielessäni. Sisustus oli skandinaavisen vaalea ja selkeä; monissa asunnoissa oli joko enemmän tai vähemmän kulahtaneet arvohuonekalut tai sitten suomalaiseen tyyliin kesämökkikalusteet, joko vuodesohva tai kaksoislaveri. Ei kiitos. 

Asunto ei ollut halvin, mutta ei missään tapauksessa kalleinkaan tarjolla olevista. Itse totesin hinta-laatusuhteen hyvinkin kelvoksi.

Sijainti on Juan Les Pins'in keskustassa - meluisa ja väkirikas paikka kesäisin, mutta marraskuussa ihanan rauhallinen. Monet kesäputiikit oli suljettu: "fermeture annuelle" eli tilapäisesti kiinni sesongin ulkopuolella, mutta ravintolat olivat avoinna, ja niitä oli sadan metrin säteellä useita.

Sitten asetuimme taloksi. Asunnossa on 2 makuuhuonetta, 2 WC-kylpyhuonetta, avokeittiö ja olohuone, ja koko asunnon levyinen - siis leveä! - parveke suoraan merelle. Parvekkeelta olisi melkein voinut hypätä mereen uimaan.  

Ilma ei suinkaan ollut enää kesäisen lämmin, etenkään illalla, kun aurinko alkoi laskea, joten käynnistimme asunnon ilmalämpöpumpun. Ranskalaiset kivilattiat ovat kylmiä, ja lääkärini, ranskalainen hänkin, oli sanonut, että pitää ottaa villasukat mukaan, koska kylmistä lattioista voi saada virtsatietulehduksen. No, sellaista ei tullut, mutta varmuuden vuoksi mukana oli parikin antibioottikuuria taudin varalle.

Illalliselle menimme talomme toiseen päähän, italialaiseen ravintola Toscanaan. Mies valitsi pizzan ja minä Nizzan salaatin. Salaatin päällä oli laventelin kukkia, joista tuli ihana tuoksu. Olimme Provencessa.

Löysimme myös Casino-merkkisen kaupan lähes kulman takaa ja teimme ensimmäiset ruokaostokset. Jatkossa tulisimme tekemään ruokaa "kotona", sillä ei Ranskassakaan ulkona syöminen ole kaikissa paikoissa edullista. Casino on siitä hauska kauppa, että se myy käytännössä vain Casino-merkkisiä tuotteita. Ja ettei asia olisi niin yksinkertainen, Juanissa on myös Casino eli pelikasino. 

Illalla mainingit löivät rantaan ikkunan takana enkä voinut olla ajattelematta tsunamia. Kesti viikon, että uskoin, etteivät ne tule ikkunoista läpi. 

Seuraavana päivänä olisi Nizza-Cannes -maraton ja reitti kulkisi asunnon vierestä.

Siivo näyttää melkoiselta maratonin aikana, mutta
kaikki roskat oli korjattu pois nopeasti. 








Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nizzan fransiskaaniluostarissa ja Cannesissa. Ensimmäinen matka 9.11.2016-29.11.2016.

Kuva
Ensimmäinen reissu alkoi uhkaavasti lähestyä loppua: kotiinlähtöön olisi enää kaksi päivää emmekä olleet nähneet vielä "mitään". Tietenkin olimme nähneet paljon alkaen siitä, kun kaarsimme Avignonin sivuitse ja Aix-en-Provence'n ohi kohti A8:a ja Antibesia.Maisemaan oli kuin vaivihkaa ilmestynyt palmupuita ja lämpömittari kohosi mukaviin lukemiin, lähemmäs 20 astetta. Ranskan visiittini rajoittuivat viiteen tuntiin Pariisissa, jonne saavuimme joitakin vuosia aiemmin Eurostar-junalla Lontoosta. Viisi tuntia Pariisissa oli tuolloin liikaa, mutta nyt kaksi viikkoa perillä tuntui hurahtaneen liian nopeasti. Toisaalta emme olleet halunneet sitoutua pidempään reissuun, jos paikka osoittautuisikin sellaiseksi, jossa emme viihtyisi. Turha pelko! Tiistaina 22.11.2016 päätimme suunnata viimeinkin Nizzaan, mutta kaupunkialueen sijaan otimme kohteeksi Cimiezin kukkulan ja siellä olevan fransiskaaniluostarin alueen. Olin saanut vinkin, että siellä on kaunis hautausmaa :). Sinne siis. ...
Lue lisää

Antibesin niemen kiertokävely. 1. matka 9.11.2016-29.11.2016

Kuva
  Perjantai 18.11.2016 Kas tässä: provencelainen luontopolku! Matkamme yksi päätarkoituksista oli kävellä mahdollisimman paljon, joten seuraavaksi oli ohjelmassa kävely Cap d'Antibes'in eli Antibesin niemen ympäri. Antibesissa suurin osa rannoista on yleisessä käytössä ja vain muutamilla taloilla on oma ranta. Näin mm. Hotelli Belle Rives'illä Boulevard Edouard Baudoinilla ja muutamilla omakotitaloilla Boulevard Maréchal Juin'lla. Rantatalojen määrän voi kuitenkin laskea lähes yhden käden sormilla, joten yli 90 % rannoista on kaikkien vapaassa käytössä. Rohkaistuin aamu-uinnille asuntomme rannassa ennen lähtöä. Kylmää oli, mutta muutaman vedon otin. Talo, jossa asunto on, on Juanin ainoa, jossa talon ja meren välissä ei ole autotietä. Pääsen siis kipittämään suoraan mereen. Rantaosuus ei silti ole yksityinen, vaan niin ikään kaikkien käytössä. Le Sentier du Littoral eli rannikkopolku itsessään ei ole kovin pitkä, vain 2,7 km,  mutta se on osin erittäin vaikeakulkuinen j...
Lue lisää

Huokailua Saint-Paul de Vence'ssä. Ensimmäinen matka 9.11.2016-29.11.2016.

Kuva
  Palataan Saint-Paul de Venceen. Huomaan, että olen ottanut vain vähän valokuvia tästä ikivanhasta linnoituskaupungista. Olen ollut täysin kaupungin lumoissa ja katsellut sitä vain silmilläni, en kameran linssin läpi. Hyvä niin, kerrankin olen elänyt ja hengittänyt ympäristöä ilman, että tarkastelen sitä jonkin apparaatin välityksin. Ainoastaan hautausmaa ja muurin viertä kiertävä tasanne ovat saaneet minut kaivamaan kameran esiin. Toinen syy lienee se, että kapeat kadut ovat täynnä ihmisiä, eikä kuvaaminen siten ole kovin mukavaa, jos ei halua vieraita ihmisiä mukaan kuvaan. Eivätkä ihmiset aina halua kenenkään lomakuviin mukaan. Mutta lähdetään kohti sisääntuloa. Jo hieman ennen kaupungin muureja on käynti kuuluisaan  La Colombe d'Or -hotelliin, josta tosin ei näy kuin pieni kyltti kadulle. Kyltin löytää, jos osaa etsiä. Hotelli ja sen ravintola ovat kuuluisia vieraistaan: mm. laulaja-näyttelijä Yves Montand ja vaimonsa, näyttelijä Simone Signoret kuhertelivat siellä 1960...
Lue lisää